reissaaja (10)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | reissaaja | reissaajat |
| genetiivi | reissaajan | reissaajien (reissaajain) |
| partitiivi | reissaajaa | reissaajia |
| akkusatiivi | reissaaja; reissaajan |
reissaajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | reissaajassa | reissaajissa |
| elatiivi | reissaajasta | reissaajista |
| illatiivi | reissaajaan | reissaajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | reissaajalla | reissaajilla |
| ablatiivi | reissaajalta | reissaajilta |
| allatiivi | reissaajalle | reissaajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | reissaajana | reissaajina |
| translatiivi | reissaajaksi | reissaajiksi |
| abessiivi | reissaajatta | reissaajitta |
| instruktiivi | – | reissaajin |
| komitatiivi | – | reissaajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | reissaaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |