reistailu (2)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | reistailu | reistailut |
genetiivi | reistailun | reistailujen reistailuiden reistailuitten |
partitiivi | reistailua | reistailuita reistailuja |
akkusatiivi | reistailu; reistailun |
reistailut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | reistailussa | reistailuissa |
elatiivi | reistailusta | reistailuista |
illatiivi | reistailuun | reistailuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | reistailulla | reistailuilla |
ablatiivi | reistailulta | reistailuilta |
allatiivi | reistailulle | reistailuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | reistailuna | reistailuina |
translatiivi | reistailuksi | reistailuiksi |
abessiivi | reistailutta | reistailuitta |
instruktiivi | – | reistailuin |
komitatiivi | – | reistailuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | reistailu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |