Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rekka | rekat |
genetiivi | rekan | rekkojen (rekkain) |
partitiivi | rekkaa | rekkoja |
akkusatiivi | rekka; rekan |
rekat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rekassa | rekoissa |
elatiivi | rekasta | rekoista |
illatiivi | rekkaan | rekkoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rekalla | rekoilla |
ablatiivi | rekalta | rekoilta |
allatiivi | rekalle | rekoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rekkana | rekkoina |
translatiivi | rekaksi | rekoiksi |
abessiivi | rekatta | rekoitta |
instruktiivi | – | rekoin |
komitatiivi | – | rekkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | reka- | |
vahva vartalo | rekka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
ruotsin sanasta räck (murteissa räcke, räcka) < keskialasaksan reck, recke, saksan sanasta Reck; ks. myös rekki[1]
|
|
moduulirekka, pankkorekka, rekka-auto, rekkajono, rekkakuski, rekkalesbo, rekkamies, ruokarekka