repeävä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | repeävä | repeävät |
| genetiivi | repeävän | repeävien (repeäväin) |
| partitiivi | repeävää | repeäviä |
| akkusatiivi | repeävä; repeävän |
repeävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | repeävässä | repeävissä |
| elatiivi | repeävästä | repeävistä |
| illatiivi | repeävään | repeäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | repeävällä | repeävillä |
| ablatiivi | repeävältä | repeäviltä |
| allatiivi | repeävälle | repeäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | repeävänä | repeävinä |
| translatiivi | repeäväksi | repeäviksi |
| abessiivi | repeävättä | repeävittä |
| instruktiivi | – | repeävin |
| komitatiivi | – | repeävine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | repeävä- | |
| vahva vartalo | repeävä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |