ressu (1)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ressu | ressut |
genetiivi | ressun | ressujen |
partitiivi | ressua | ressuja |
akkusatiivi | ressu; ressun |
ressut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ressussa | ressuissa |
elatiivi | ressusta | ressuista |
illatiivi | ressuun | ressuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ressulla | ressuilla |
ablatiivi | ressulta | ressuilta |
allatiivi | ressulle | ressuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ressuna | ressuina |
translatiivi | ressuksi | ressuiksi |
abessiivi | ressutta | ressuitta |
instruktiivi | – | ressuin |
komitatiivi | – | ressuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ressu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |