retuuteltu
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | retuuteltu | retuutellut |
genetiivi | retuutellun | retuuteltujen |
partitiivi | retuuteltua | retuuteltuja |
akkusatiivi | retuuteltu; retuutellun |
retuutellut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | retuutellussa | retuutelluissa |
elatiivi | retuutellusta | retuutelluista |
illatiivi | retuuteltuun | retuuteltuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | retuutellulla | retuutelluilla |
ablatiivi | retuutellulta | retuutelluilta |
allatiivi | retuutellulle | retuutelluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | retuuteltuna | retuuteltuina |
translatiivi | retuutelluksi | retuutelluiksi |
abessiivi | retuutellutta | retuutelluitta |
instruktiivi | – | retuutelluin |
komitatiivi | – | retuuteltuine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |