riisuuntunut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riisuuntunut | riisuuntuneet |
| genetiivi | riisuuntuneen | riisuuntuneiden riisuuntuneitten |
| partitiivi | riisuuntunutta | riisuuntuneita |
| akkusatiivi | riisuuntunut; riisuuntuneen | riisuuntuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riisuuntuneessa | riisuuntuneissa |
| elatiivi | riisuuntuneesta | riisuuntuneista |
| illatiivi | riisuuntuneeseen | riisuuntuneisiin riisuuntuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riisuuntuneella | riisuuntuneilla |
| ablatiivi | riisuuntuneelta | riisuuntuneilta |
| allatiivi | riisuuntuneelle | riisuuntuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riisuuntuneena | riisuuntuneina |
| translatiivi | riisuuntuneeksi | riisuuntuneiksi |
| abessiivi | riisuuntuneetta | riisuuntuneitta |
| instruktiivi | – | riisuuntunein |
| komitatiivi | – | riisuuntuneine |