riittynyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riittynyt | riittyneet |
| genetiivi | riittyneen | riittyneiden riittyneitten |
| partitiivi | riittynyttä | riittyneitä |
| akkusatiivi | riittynyt; riittyneen |
riittyneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riittyneessä | riittyneissä |
| elatiivi | riittyneestä | riittyneistä |
| illatiivi | riittyneeseen | riittyneisiin riittyneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riittyneellä | riittyneillä |
| ablatiivi | riittyneeltä | riittyneiltä |
| allatiivi | riittyneelle | riittyneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riittyneenä | riittyneinä |
| translatiivi | riittyneeksi | riittyneiksi |
| abessiivi | riittyneettä | riittyneittä |
| instruktiivi | – | riittynein |
| komitatiivi | – | riittyneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | riittynee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
riittynyt- | |