Katso myös: Rike |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rike | rikkeet |
genetiivi | rikkeen | rikkeiden rikkeitten |
partitiivi | rikettä | rikkeitä |
akkusatiivi | rike; rikkeen |
rikkeet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rikkeessä | rikkeissä |
elatiivi | rikkeestä | rikkeistä |
illatiivi | rikkeeseen | rikkeisiin rikkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rikkeellä | rikkeillä |
ablatiivi | rikkeeltä | rikkeiltä |
allatiivi | rikkeelle | rikkeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rikkeenä | rikkeinä |
translatiivi | rikkeeksi | rikkeiksi |
abessiivi | rikkeettä | rikkeittä |
instruktiivi | – | rikkein |
komitatiivi | – | rikkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rikkee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
riket- |
|
pikkurike, rikemaksu, rikesakko
rike
rike n. (4) (yks. määr. riket , mon. epämäär. riken , mon. määr. rikena )