rikki
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan rikki merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan rikki sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten rikki sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta rikki on tässä. Sanan rikki määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananrikki määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Kamera on rikki
Rikkiä
Suomi
Adverbi
rikki (ei vertailuasteita)
- ei toimi tai on hajalla, epäkunnossa
- Auto meni rikki.
- En pääse nyt lähtemään, koska autoni on rikki.
- Ikkuna meni rikki.
- Iho on hiertynyt rikki.
Etymologia
i-latiivi samasta kannasta kuin rikkoa ja ehkä rikka[1]
Käännökset
Liittyvät sanat
Synonyymit
- hajalla, särkynyt
- (arkikielinen) sökönä, tuusan nuuskana, mäsänä
- (leikkimielinen) särki
- (alatyylinen) paskana, tuhannen pillun päreinä
Yhdyssanat
Aiheesta muualla
- rikki Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
| Alkuaineet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| fosfori ← rikki → kloori | ||||||
| P ← S → Cl | ||||||
 | ||||||
- epämetalleihin kuuluva yleinen, mauton ja hajuton, väriltään keltainen alkuaine. Rikin kemiallinen merkki on S.
Ääntäminen
- IPA: /ˈrikːi/,
- tavutus: rik‧ki
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rikki | rikit |
| genetiivi | rikin | rikkien (rikkein) |
| partitiivi | rikkiä | rikkejä |
| akkusatiivi | rikki; rikin |
rikit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rikissä | rikeissä |
| elatiivi | rikistä | rikeistä |
| illatiivi | rikkiin | rikkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rikillä | rikeillä |
| ablatiivi | rikiltä | rikeiltä |
| allatiivi | rikille | rikeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rikkinä | rikkeinä |
| translatiivi | rikiksi | rikeiksi |
| abessiivi | rikittä | rikeittä |
| instruktiivi | – | rikein |
| komitatiivi | – | rikkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | riki- | |
| vahva vartalo | rikki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
Sanalla on vastineita lähisukukielissä. On esitetty, että se on laina keskialasaksan sanasta dreck ’kura yms.’ Murteissa sanalla on myös merkitys ’rähmä’. Sana esiinty ensi kerran Gananderin sanakirjassa 1787.[2]
Käännökset
1. alkuaine
Liittyvät sanat
Johdokset
Yhdyssanat
rikinhaju, rikinkatku, rikinkeltainen, rikkibakteeri, rikkidioksidi, rikkihappo, rikkihiili, rikkikiisu, rikkioksidi, rikkipesuri, rikkipäästö, rikkirauta, rikkivety
Aiheesta muualla
- rikki Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkelit 423, 511, 970, 1062 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viro
Adverbi
rikki
- epäkuntoon, rikki
- lift läks rikki; lift on rikkis – hissi meni rikki; hissi on rikki
- pilalle
- hea plaan läks rikki – hyvä suunnitelma meni pilalle
- palavaga läheb toit kergesti rikki – helteellä ruoka menee herkästi pilalle / pilaantuu herkästi
Huomautukset
- tarkoittaa käyttökelvottomaan kuntoon, epäkuntoon, vrt. katki
Liittyvät sanat
Aiheesta muualla
- Eesti keele põhisõnavara sõnastik : rikki
- rikki Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
Viitteet
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.
- ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. rikki.