rikkominen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rikkominen | rikkomiset |
genetiivi | rikkomisen | rikkomisten rikkomisien |
partitiivi | rikkomista | rikkomisia |
akkusatiivi | rikkominen; rikkomisen |
rikkomiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rikkomisessa | rikkomisissa |
elatiivi | rikkomisesta | rikkomisista |
illatiivi | rikkomiseen | rikkomisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rikkomisella | rikkomisilla |
ablatiivi | rikkomiselta | rikkomisilta |
allatiivi | rikkomiselle | rikkomisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rikkomisena (rikkomisna) |
rikkomisina |
translatiivi | rikkomiseksi | rikkomisiksi |
abessiivi | rikkomisetta | rikkomisitta |
instruktiivi | – | rikkomisin |
komitatiivi | – | rikkomisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rikkomise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rikkomis- |