Katso myös: Rokko |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rokko | rokot |
genetiivi | rokon | rokkojen |
partitiivi | rokkoa | rokkoja |
akkusatiivi | rokko; rokon |
rokot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rokossa | rokoissa |
elatiivi | rokosta | rokoista |
illatiivi | rokkoon | rokkoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rokolla | rokoilla |
ablatiivi | rokolta | rokoilta |
allatiivi | rokolle | rokoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rokkona | rokkoina |
translatiivi | rokoksi | rokoiksi |
abessiivi | rokotta | rokoitta |
instruktiivi | – | rokoin |
komitatiivi | – | rokkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | roko- | |
vahva vartalo | rokko- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Deskriptiivinen sana. Vastineita sukukielissä: karjalan rokko, lyydin rokko.[1]
|
apinarokko, isorokko, lehmärokko, nokkosrokko, parvorokko, pikkurokko, rokkoepidemia, rokkotauti, rokkovirus, rokonarpi, rokonarpinen, tuhkarokko, tulirokko, vesirokko, vihurirokko, yskänrokko
-rokkoinen: tuhkarokkoinen, tulirokkoinen, vesirokkoinen, vihurirokkoinen