rubiini (6)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rubiini | rubiinit |
genetiivi | rubiinin | rubiinien rubiineiden rubiineitten |
partitiivi | rubiinia | rubiineita rubiineja |
akkusatiivi | rubiini; rubiinin |
rubiinit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rubiinissa | rubiineissa |
elatiivi | rubiinista | rubiineista |
illatiivi | rubiiniin | rubiineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rubiinilla | rubiineilla |
ablatiivi | rubiinilta | rubiineilta |
allatiivi | rubiinille | rubiineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rubiinina | rubiineina |
translatiivi | rubiiniksi | rubiineiksi |
abessiivi | rubiinitta | rubiineitta |
instruktiivi | – | rubiinein |
komitatiivi | – | rubiineine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rubiini- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
latinan kielen sanasta rubeus ('punainen')