ruksi (5)
Latinasta Crux, "risti tai muu puinen laite, johon teloitettavat rikolliset ristiinnaulittiin"
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ruksi | ruksit |
genetiivi | ruksin | ruksien (ruksein) |
partitiivi | ruksia | rukseja |
akkusatiivi | ruksi; ruksin |
ruksit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ruksissa | rukseissa |
elatiivi | ruksista | rukseista |
illatiivi | ruksiin | rukseihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ruksilla | rukseilla |
ablatiivi | ruksilta | rukseilta |
allatiivi | ruksille | rukseille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ruksina | rukseina |
translatiivi | ruksiksi | rukseiksi |
abessiivi | ruksitta | rukseitta |
instruktiivi | – | ruksein |
komitatiivi | – | rukseine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ruksi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Ks. vinoristi |