Katso myös: rullâ |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rulla | rullat |
genetiivi | rullan | rullien (rullain) |
partitiivi | rullaa | rullia |
akkusatiivi | rulla; rullan |
rullat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rullassa | rullissa |
elatiivi | rullasta | rullista |
illatiivi | rullaan | rulliin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rullalla | rullilla |
ablatiivi | rullalta | rullilta |
allatiivi | rullalle | rullille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rullana | rullina |
translatiivi | rullaksi | rulliksi |
abessiivi | rullatta | rullitta |
instruktiivi | – | rullin |
komitatiivi | – | rulline- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rulla- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Sana on laina ruotsin sanasta rulle, jolle muinaisruotsissa on ollut myös asu rulla. Ruotsiin sana on tullut alasaksan välityksellä latinan sanasta rotulus, 'pieni pyörä ja pergamenttirulla'. Rullan vastineet suomen lähisukukielissä on selitetty lainoiksi suomesta.[2] Sanan ensiesiintymä suomen kirjakielessä asussa rulli sisältyy 1637 julkaistuun Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjaan Lexicon Latino-Scondicum. Asu rulla esiintyy ensi kerran, tosin yhdyssanan osana, 1679 päivätyssä asiakirjassa, jossa käytetään 'pestiluetteloa' tarkoittavaa sanaa Munster-Rulla, ja samaa yhdyssanaa käytetään myös merkityksessä 'miehistöluettelo' 1688 julkaistussa Henrik Florinuksen suomennoksessa Kircko-Laki Ja Ordningi.[3]
filmirulla, kevätrulla, konerulla, lankarulla, maalausrulla, paperirulla, puurulla, raharulla, rullafilmi, rullahiihto, rullakaihdin, rullakara, rullalaakeri, rullalanka, rullalauta, rullalava, rullaluistelu, rullaluistin, rullamitta, rullaovi, rullapaali, rullaportaat, rullapuu, rullarata, rullasuksi, rullasyltty, rullatuoli, rullavaunu, rullaverho, rullavyö, sideharsorulla, tapettirulla
rulla (1)