runka

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan runka merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan runka sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten runka sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta runka on tässä. Sanan runka määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananrunka määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Norja (bokmål)

Verbi

runka

  1. (taivutusmuoto) imperfekti verbistä runke
  2. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä runke

Norja (nynorsk)

Verbi

runka

  1. (puhekieltä) masturboida
  2. (merenkulku) keinuttaa, heiluttaa, ravistaa
  3. kävellä laahustaen

Verbi

runka

  1. (taivutusmuoto) imperfekti verbistä runka
  2. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä runka
  3. (taivutusmuoto) imperatiivi verbistä runka

Puola

Substantiivi

runka f.

  1. (historia, sodankäynti) 1200-luvulla käytetty pistoase

Ruotsi

Substantiivi

runka yl. (1) (yks. määr. runkan , mon. epämäär. runkor , mon. määr. runkorna )

  1. (historia) 1200-luvulla käytetty sota-ase, jossa oli keihäsmäisen varren päässä varsinaisen pistoterän sivuilla raatelevia poikittaisia teriä

Verbi

runka (sanalta puuttuu taivutus, katso ohjeet täältä)

  1. (vanhahtava) ravistaa, huojuttaa
  2. (alatyyliä) runkata

Taivutus

Taivutus – runka
Persoonamuodot
muoto aktiivi passiivi
preesens runkar runkas
imperfekti runkade runkades
supiini runkat runkats
imperatiivi runka
Nominaalimuodot

Aiheesta muualla

  • runka Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)