runsastuva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | runsastuva | runsastuvat |
genetiivi | runsastuvan | runsastuvien (runsastuvain) |
partitiivi | runsastuvaa | runsastuvia |
akkusatiivi | runsastuva; runsastuvan |
runsastuvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | runsastuvassa | runsastuvissa |
elatiivi | runsastuvasta | runsastuvista |
illatiivi | runsastuvaan | runsastuviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | runsastuvalla | runsastuvilla |
ablatiivi | runsastuvalta | runsastuvilta |
allatiivi | runsastuvalle | runsastuville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | runsastuvana | runsastuvina |
translatiivi | runsastuvaksi | runsastuviksi |
abessiivi | runsastuvatta | runsastuvitta |
instruktiivi | – | runsastuvin |
komitatiivi | – | runsastuvine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |