ruokaileva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ruokaileva | ruokailevat |
genetiivi | ruokailevan | ruokailevien (ruokailevain) |
partitiivi | ruokailevaa | ruokailevia |
akkusatiivi | ruokaileva; ruokailevan |
ruokailevat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ruokailevassa | ruokailevissa |
elatiivi | ruokailevasta | ruokailevista |
illatiivi | ruokailevaan | ruokaileviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ruokailevalla | ruokailevilla |
ablatiivi | ruokailevalta | ruokailevilta |
allatiivi | ruokailevalle | ruokaileville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ruokailevana | ruokailevina |
translatiivi | ruokailevaksi | ruokaileviksi |
abessiivi | ruokailevatta | ruokailevitta |
instruktiivi | – | ruokailevin |
komitatiivi | – | ruokailevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | ruokaileva- | |
vahva vartalo | ruokaileva- | |
konsonantti- vartalo |
- |