ruoste

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan ruoste merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan ruoste sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten ruoste sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta ruoste on tässä. Sanan ruoste määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananruoste määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Substantiivi

ruoste (48)

  1. hapettunut eli oksidoitunut rauta
  2. (kasvitiede) eräs kasvien sienitauti

Ääntäminen

  • IPA: /ˈruo̯st̪eˣ/
  • tavutus: ruos‧te

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ruoste ruosteet
genetiivi ruosteen ruosteiden
ruosteitten
partitiivi ruostetta ruosteita
akkusatiivi ruoste;
ruosteen
ruosteet
sisäpaikallissijat
inessiivi ruosteessa ruosteissa
elatiivi ruosteesta ruosteista
illatiivi ruosteeseen ruosteisiin
ruosteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ruosteella ruosteilla
ablatiivi ruosteelta ruosteilta
allatiivi ruosteelle ruosteille
muut sijamuodot
essiivi ruosteena ruosteina
translatiivi ruosteeksi ruosteiksi
abessiivi ruosteetta ruosteitta
instruktiivi ruostein
komitatiivi ruosteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ruostee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ruostet-

Etymologia

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

kultaruoste, kupariruoste, ruosteenesto, ruosteenpoiste, ruosteenruskea, ruostekerros, ruostekerrostuma, ruostemaa, ruostepilkku, ruostesieni, ruostesorsa, ruostesuojaus, ruostetäplä, ruostevapaa, ruostevaurio, valkoruoste

Idiomit

  • olla taidot ruosteessa

Aiheesta muualla

  • ruoste Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.