rupsuttaminen (38)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rupsuttaminen | rupsuttamiset |
| genetiivi | rupsuttamisen | rupsuttamisten rupsuttamisien |
| partitiivi | rupsuttamista | rupsuttamisia |
| akkusatiivi | rupsuttaminen; rupsuttamisen |
rupsuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rupsuttamisessa | rupsuttamisissa |
| elatiivi | rupsuttamisesta | rupsuttamisista |
| illatiivi | rupsuttamiseen | rupsuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rupsuttamisella | rupsuttamisilla |
| ablatiivi | rupsuttamiselta | rupsuttamisilta |
| allatiivi | rupsuttamiselle | rupsuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rupsuttamisena (rupsuttamisna) |
rupsuttamisina |
| translatiivi | rupsuttamiseksi | rupsuttamisiksi |
| abessiivi | rupsuttamisetta | rupsuttamisitta |
| instruktiivi | – | rupsuttamisin |
| komitatiivi | – | rupsuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rupsuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rupsuttamis- | |