rupsutteleminen (38)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rupsutteleminen | rupsuttelemiset |
| genetiivi | rupsuttelemisen | rupsuttelemisten rupsuttelemisien |
| partitiivi | rupsuttelemista | rupsuttelemisia |
| akkusatiivi | rupsutteleminen; rupsuttelemisen |
rupsuttelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rupsuttelemisessa | rupsuttelemisissa |
| elatiivi | rupsuttelemisesta | rupsuttelemisista |
| illatiivi | rupsuttelemiseen | rupsuttelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rupsuttelemisella | rupsuttelemisilla |
| ablatiivi | rupsuttelemiselta | rupsuttelemisilta |
| allatiivi | rupsuttelemiselle | rupsuttelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rupsuttelemisena (rupsuttelemisna) |
rupsuttelemisina |
| translatiivi | rupsuttelemiseksi | rupsuttelemisiksi |
| abessiivi | rupsuttelemisetta | rupsuttelemisitta |
| instruktiivi | – | rupsuttelemisin |
| komitatiivi | – | rupsuttelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rupsuttelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rupsuttelemis- | |