Katso myös: Rusakko |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rusakko | rusakot |
genetiivi | rusakon | rusakoiden rusakoitten rusakkojen |
partitiivi | rusakkoa | rusakkoja rusakoita |
akkusatiivi | rusakko; rusakon |
rusakot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rusakossa | rusakoissa |
elatiivi | rusakosta | rusakoista |
illatiivi | rusakkoon | rusakkoihin rusakoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rusakolla | rusakoilla |
ablatiivi | rusakolta | rusakoilta |
allatiivi | rusakolle | rusakoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rusakkona | rusakkoina rusakoina |
translatiivi | rusakoksi | rusakoiksi |
abessiivi | rusakotta | rusakoitta |
instruktiivi | – | rusakoin |
komitatiivi | – | rusakkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | rusako- | |
vahva vartalo | rusakko- | |
konsonantti- vartalo |
- |
venäjän sanasta руса́к (rusák); Sanan yleistymiseen lienee vaikuttanut assosiaatio sanaan ruskea.[1]
|
|