rutistanut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rutistanut | rutistaneet |
genetiivi | rutistaneen | rutistaneiden rutistaneitten |
partitiivi | rutistanutta | rutistaneita |
akkusatiivi | rutistanut; rutistaneen |
rutistaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rutistaneessa | rutistaneissa |
elatiivi | rutistaneesta | rutistaneista |
illatiivi | rutistaneeseen | rutistaneisiin rutistaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rutistaneella | rutistaneilla |
ablatiivi | rutistaneelta | rutistaneilta |
allatiivi | rutistaneelle | rutistaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rutistaneena | rutistaneina |
translatiivi | rutistaneeksi | rutistaneiksi |
abessiivi | rutistaneetta | rutistaneitta |
instruktiivi | – | rutistanein |
komitatiivi | – | rutistaneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rutistanee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rutistanut- |