ruusu
 |
Suomi
Substantiivi
ruusu (1)
- ruusukasvien heimon kukkiva piikkivartinen pensas, ruusupensas
- ruusun kukka, jota käytetään yleisesti mm. leikkokukkana
- ruusujen (Rosa) suvun kasvi
- (lääketiede) erysipelas, rasvakudokseen ulottuva ihon syvä streptokokin aiheuttama bakteeri-infektio
- eräs heraldinen kuvio
- eräs pelikorteilla pelattava juomapeli
Ääntäminen
- IPA: /ˈruːsu/
- tavutus: ruu‧su
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ruusu | ruusut |
| genetiivi | ruusun | ruusujen |
| partitiivi | ruusua | ruusuja |
| akkusatiivi | ruusu; ruusun |
ruusut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ruusussa | ruusuissa |
| elatiivi | ruususta | ruusuista |
| illatiivi | ruusuun | ruusuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ruusulla | ruusuilla |
| ablatiivi | ruusulta | ruusuilta |
| allatiivi | ruusulle | ruusuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ruusuna | ruusuina |
| translatiivi | ruusuksi | ruusuiksi |
| abessiivi | ruusutta | ruusuitta |
| instruktiivi | – | ruusuin |
| komitatiivi | – | ruusuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ruusu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
(kasvin yms. ja taudin nimityksenä) ruotsin sanasta ros < alasaksa < latinan sanasta rosa; Kirjakielessä ensi kerran taudin nimityksenä Ericus Schroderuksen sanakirjassa 1637.[1]
Käännökset
|
|
Liittyvät sanat
Johdokset
- substantiivit: ruusuke, ruususto
- adjektiivit: ruusuinen, ruusukas, ruusumainen
Yhdyssanat
alppiruusu, jaloruusu, jouluruusu, juhannusruusu, karjalanruusu, kiinanruusu, koiranruusu, kompassiruusu, kurttulehtiruusu, kyhmyruusu, köynnösruusu, leikkoruusu, metsäruusu, mustanmerenruusu, orjanruusu, ruusuetanainen, ruusuikkuna, ruusujuuri, ruusukaali, ruusukasvi, ruusukasvit, ruusukimppu, ruusukivi, ruusukuume, ruusukuvio, ruusukvartsi, ruusukvitteni, ruusuköynnös, ruusulajike, ruusuleinikki, ruusunhohde, ruusunhome, ruusunhärmä, ruusunmarja, ruusunnuppu, ruusunpiikki, ruusunpuna, ruusunterälehti, ruusuntipat, ruusuntuoksu, ruusupapu, ruusupenkki, ruusupensas, ruusupippuri, ruusupistiäinen, ruusupitsi, ruusupuu, ruusuruoho, ruususeppele, ruusutarha, ruusuvesi, ruusuäkämä, ruusuöljy, ryhmäruusu, salkoruusu, seinäruusu, tuuliruusu, villiruusu, vyöruusu, ylioppilasruusu, äitienpäiväruusu
Idiomit
- pelkkää ruusuilla tanssimista - helppoa ja ongelmatonta
Aiheesta muualla
- ruusu Kielitoimiston sanakirjassa
- ruusu Tieteen termipankissa
- Artikkeli 1046 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 172. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.