ruuttaaminen (38)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ruuttaaminen | ruuttaamiset |
| genetiivi | ruuttaamisen | ruuttaamisten ruuttaamisien |
| partitiivi | ruuttaamista | ruuttaamisia |
| akkusatiivi | ruuttaaminen; ruuttaamisen |
ruuttaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ruuttaamisessa | ruuttaamisissa |
| elatiivi | ruuttaamisesta | ruuttaamisista |
| illatiivi | ruuttaamiseen | ruuttaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ruuttaamisella | ruuttaamisilla |
| ablatiivi | ruuttaamiselta | ruuttaamisilta |
| allatiivi | ruuttaamiselle | ruuttaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ruuttaamisena (ruuttaamisna) |
ruuttaamisina |
| translatiivi | ruuttaamiseksi | ruuttaamisiksi |
| abessiivi | ruuttaamisetta | ruuttaamisitta |
| instruktiivi | – | ruuttaamisin |
| komitatiivi | – | ruuttaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ruuttaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ruuttaamis- | |