ruvennut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ruvennut | ruvenneet |
genetiivi | ruvenneen | ruvenneiden ruvenneitten |
partitiivi | ruvennutta | ruvenneita |
akkusatiivi | ruvennut; ruvenneen |
ruvenneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ruvenneessa | ruvenneissa |
elatiivi | ruvenneesta | ruvenneista |
illatiivi | ruvenneeseen | ruvenneisiin ruvenneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ruvenneella | ruvenneilla |
ablatiivi | ruvenneelta | ruvenneilta |
allatiivi | ruvenneelle | ruvenneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ruvenneena | ruvenneina |
translatiivi | ruvenneeksi | ruvenneiksi |
abessiivi | ruvenneetta | ruvenneitta |
instruktiivi | – | ruvennein |
komitatiivi | – | ruvenneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ruvennee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ruvennut- |