ryhtynyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ryhtynyt | ryhtyneet |
genetiivi | ryhtyneen | ryhtyneiden ryhtyneitten |
partitiivi | ryhtynyttä | ryhtyneitä |
akkusatiivi | ryhtynyt; ryhtyneen | ryhtyneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ryhtyneessä | ryhtyneissä |
elatiivi | ryhtyneestä | ryhtyneistä |
illatiivi | ryhtyneeseen | ryhtyneisiin ryhtyneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ryhtyneellä | ryhtyneillä |
ablatiivi | ryhtyneeltä | ryhtyneiltä |
allatiivi | ryhtyneelle | ryhtyneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ryhtyneenä | ryhtyneinä |
translatiivi | ryhtyneeksi | ryhtyneiksi |
abessiivi | ryhtyneettä | ryhtyneittä |
instruktiivi | – | ryhtynein |
komitatiivi | – | ryhtyneine |