ryhtynyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ryhtynyt | ryhtyneet |
| genetiivi | ryhtyneen | ryhtyneiden ryhtyneitten |
| partitiivi | ryhtynyttä | ryhtyneitä |
| akkusatiivi | ryhtynyt; ryhtyneen |
ryhtyneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ryhtyneessä | ryhtyneissä |
| elatiivi | ryhtyneestä | ryhtyneistä |
| illatiivi | ryhtyneeseen | ryhtyneisiin ryhtyneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ryhtyneellä | ryhtyneillä |
| ablatiivi | ryhtyneeltä | ryhtyneiltä |
| allatiivi | ryhtyneelle | ryhtyneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ryhtyneenä | ryhtyneinä |
| translatiivi | ryhtyneeksi | ryhtyneiksi |
| abessiivi | ryhtyneettä | ryhtyneittä |
| instruktiivi | – | ryhtynein |
| komitatiivi | – | ryhtyneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ryhtynee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ryhtynyt- | |