ryvettynyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ryvettynyt | ryvettyneet |
genetiivi | ryvettyneen | ryvettyneiden ryvettyneitten |
partitiivi | ryvettynyttä | ryvettyneitä |
akkusatiivi | ryvettynyt; ryvettyneen |
ryvettyneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ryvettyneessä | ryvettyneissä |
elatiivi | ryvettyneestä | ryvettyneistä |
illatiivi | ryvettyneeseen | ryvettyneisiin ryvettyneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ryvettyneellä | ryvettyneillä |
ablatiivi | ryvettyneeltä | ryvettyneiltä |
allatiivi | ryvettyneelle | ryvettyneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ryvettyneenä | ryvettyneinä |
translatiivi | ryvettyneeksi | ryvettyneiksi |
abessiivi | ryvettyneettä | ryvettyneittä |
instruktiivi | – | ryvettynein |
komitatiivi | – | ryvettyneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |