ryynäri (6)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ryynäri | ryynärit |
genetiivi | ryynärin | ryynärien ryynäreiden ryynäreitten |
partitiivi | ryynäriä | ryynäreitä ryynärejä |
akkusatiivi | ryynäri; ryynärin |
ryynärit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ryynärissä | ryynäreissä |
elatiivi | ryynäristä | ryynäreistä |
illatiivi | ryynäriin | ryynäreihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ryynärillä | ryynäreillä |
ablatiivi | ryynäriltä | ryynäreiltä |
allatiivi | ryynärille | ryynäreille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ryynärinä | ryynäreinä |
translatiivi | ryynäriksi | ryynäreiksi |
abessiivi | ryynärittä | ryynäreittä |
instruktiivi | – | ryynärein |
komitatiivi | – | ryynäreine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ryynäri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |