ryyppäävä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ryyppäävä | ryyppäävät |
| genetiivi | ryyppäävän | ryyppäävien (ryyppääväin) |
| partitiivi | ryyppäävää | ryyppääviä |
| akkusatiivi | ryyppäävä; ryyppäävän |
ryyppäävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ryyppäävässä | ryyppäävissä |
| elatiivi | ryyppäävästä | ryyppäävistä |
| illatiivi | ryyppäävään | ryyppääviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ryyppäävällä | ryyppäävillä |
| ablatiivi | ryyppäävältä | ryyppääviltä |
| allatiivi | ryyppäävälle | ryyppääville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ryyppäävänä | ryyppäävinä |
| translatiivi | ryyppääväksi | ryyppääviksi |
| abessiivi | ryyppäävättä | ryyppäävittä |
| instruktiivi | – | ryyppäävin |
| komitatiivi | – | ryyppäävine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ryyppäävä- | |
| vahva vartalo | ryyppäävä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |