ryysivä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ryysivä | ryysivät |
genetiivi | ryysivän | ryysivien (ryysiväin) |
partitiivi | ryysivää | ryysiviä |
akkusatiivi | ryysivä; ryysivän |
ryysivät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ryysivässä | ryysivissä |
elatiivi | ryysivästä | ryysivistä |
illatiivi | ryysivään | ryysiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ryysivällä | ryysivillä |
ablatiivi | ryysivältä | ryysiviltä |
allatiivi | ryysivälle | ryysiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ryysivänä | ryysivinä |
translatiivi | ryysiväksi | ryysiviksi |
abessiivi | ryysivättä | ryysivittä |
instruktiivi | – | ryysivin |
komitatiivi | – | ryysivine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |