räjäyttäjä (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | räjäyttäjä | räjäyttäjät |
genetiivi | räjäyttäjän | räjäyttäjien (räjäyttäjäin) |
partitiivi | räjäyttäjää | räjäyttäjiä |
akkusatiivi | räjäyttäjä; räjäyttäjän |
räjäyttäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | räjäyttäjässä | räjäyttäjissä |
elatiivi | räjäyttäjästä | räjäyttäjistä |
illatiivi | räjäyttäjään | räjäyttäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | räjäyttäjällä | räjäyttäjillä |
ablatiivi | räjäyttäjältä | räjäyttäjiltä |
allatiivi | räjäyttäjälle | räjäyttäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | räjäyttäjänä | räjäyttäjinä |
translatiivi | räjäyttäjäksi | räjäyttäjiksi |
abessiivi | räjäyttäjättä | räjäyttäjittä |
instruktiivi | – | räjäyttäjin |
komitatiivi | – | räjäyttäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | räjäyttäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |