säätänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | säätänyt | säätäneet |
| genetiivi | säätäneen | säätäneiden säätäneitten |
| partitiivi | säätänyttä | säätäneitä |
| akkusatiivi | säätänyt; säätäneen |
säätäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | säätäneessä | säätäneissä |
| elatiivi | säätäneestä | säätäneistä |
| illatiivi | säätäneeseen | säätäneisiin säätäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | säätäneellä | säätäneillä |
| ablatiivi | säätäneeltä | säätäneiltä |
| allatiivi | säätäneelle | säätäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | säätäneenä | säätäneinä |
| translatiivi | säätäneeksi | säätäneiksi |
| abessiivi | säätäneettä | säätäneittä |
| instruktiivi | – | säätänein |
| komitatiivi | – | säätäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | säätänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
säätänyt- | |