säätelevä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | säätelevä | säätelevät |
| genetiivi | säätelevän | säätelevien (sääteleväin) |
| partitiivi | säätelevää | sääteleviä |
| akkusatiivi | säätelevä; säätelevän | säätelevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | säätelevässä | säätelevissä |
| elatiivi | säätelevästä | säätelevistä |
| illatiivi | säätelevään | sääteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | säätelevällä | säätelevillä |
| ablatiivi | säätelevältä | sääteleviltä |
| allatiivi | säätelevälle | sääteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | säätelevänä | säätelevinä |
| translatiivi | sääteleväksi | sääteleviksi |
| abessiivi | säätelevättä | säätelevittä |
| instruktiivi | – | säätelevin |
| komitatiivi | – | säätelevine |