säätyvä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | säätyvä | säätyvät |
| genetiivi | säätyvän | säätyvien (säätyväin) |
| partitiivi | säätyvää | säätyviä |
| akkusatiivi | säätyvä; säätyvän |
säätyvät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | säätyvässä | säätyvissä |
| elatiivi | säätyvästä | säätyvistä |
| illatiivi | säätyvään | säätyviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | säätyvällä | säätyvillä |
| ablatiivi | säätyvältä | säätyviltä |
| allatiivi | säätyvälle | säätyville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | säätyvänä | säätyvinä |
| translatiivi | säätyväksi | säätyviksi |
| abessiivi | säätyvättä | säätyvittä |
| instruktiivi | – | säätyvin |
| komitatiivi | – | säätyvine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | säätyvä- | |
| vahva vartalo | säätyvä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |