säkittänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | säkittänyt | säkittäneet |
| genetiivi | säkittäneen | säkittäneiden säkittäneitten |
| partitiivi | säkittänyttä | säkittäneitä |
| akkusatiivi | säkittänyt; säkittäneen |
säkittäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | säkittäneessä | säkittäneissä |
| elatiivi | säkittäneestä | säkittäneistä |
| illatiivi | säkittäneeseen | säkittäneisiin säkittäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | säkittäneellä | säkittäneillä |
| ablatiivi | säkittäneeltä | säkittäneiltä |
| allatiivi | säkittäneelle | säkittäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | säkittäneenä | säkittäneinä |
| translatiivi | säkittäneeksi | säkittäneiksi |
| abessiivi | säkittäneettä | säkittäneittä |
| instruktiivi | – | säkittänein |
| komitatiivi | – | säkittäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | säkittänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
säkittänyt- | |