sättinyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sättinyt | sättineet |
genetiivi | sättineen | sättineiden sättineitten |
partitiivi | sättinyttä | sättineitä |
akkusatiivi | sättinyt; sättineen |
sättineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sättineessä | sättineissä |
elatiivi | sättineestä | sättineistä |
illatiivi | sättineeseen | sättineisiin sättineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sättineellä | sättineillä |
ablatiivi | sättineeltä | sättineiltä |
allatiivi | sättineelle | sättineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sättineenä | sättineinä |
translatiivi | sättineeksi | sättineiksi |
abessiivi | sättineettä | sättineittä |
instruktiivi | – | sättinein |
komitatiivi | – | sättineine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sättinee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sättinyt- |