sättivä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sättivä | sättivät |
genetiivi | sättivän | sättivien (sättiväin) |
partitiivi | sättivää | sättiviä |
akkusatiivi | sättivä; sättivän |
sättivät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sättivässä | sättivissä |
elatiivi | sättivästä | sättivistä |
illatiivi | sättivään | sättiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sättivällä | sättivillä |
ablatiivi | sättivältä | sättiviltä |
allatiivi | sättivälle | sättiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sättivänä | sättivinä |
translatiivi | sättiväksi | sättiviksi |
abessiivi | sättivättä | sättivittä |
instruktiivi | – | sättivin |
komitatiivi | – | sättivine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | sättivä- | |
vahva vartalo | sättivä- | |
konsonantti- vartalo |
- |