säyne (48)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | säyne | säyneet |
genetiivi | säyneen | säyneiden säyneitten |
partitiivi | säynettä | säyneitä |
akkusatiivi | säyne; säyneen |
säyneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | säyneessä | säyneissä |
elatiivi | säyneestä | säyneistä |
illatiivi | säyneeseen | säyneisiin säyneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | säyneellä | säyneillä |
ablatiivi | säyneeltä | säyneiltä |
allatiivi | säyneelle | säyneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | säyneenä | säyneinä |
translatiivi | säyneeksi | säyneiksi |
abessiivi | säyneettä | säyneittä |
instruktiivi | – | säynein |
komitatiivi | – | säyneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | säynee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
säynet- |
Ks. säynävä |