söhlivä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | söhlivä | söhlivät |
genetiivi | söhlivän | söhlivien (söhliväin) |
partitiivi | söhlivää | söhliviä |
akkusatiivi | söhlivä; söhlivän |
söhlivät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | söhlivässä | söhlivissä |
elatiivi | söhlivästä | söhlivistä |
illatiivi | söhlivään | söhliviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | söhlivällä | söhlivillä |
ablatiivi | söhlivältä | söhliviltä |
allatiivi | söhlivälle | söhliville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | söhlivänä | söhlivinä |
translatiivi | söhliväksi | söhliviksi |
abessiivi | söhlivättä | söhlivittä |
instruktiivi | – | söhlivin |
komitatiivi | – | söhlivine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |