samentunut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | samentunut | samentuneet |
| genetiivi | samentuneen | samentuneiden samentuneitten |
| partitiivi | samentunutta | samentuneita |
| akkusatiivi | samentunut; samentuneen |
samentuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | samentuneessa | samentuneissa |
| elatiivi | samentuneesta | samentuneista |
| illatiivi | samentuneeseen | samentuneisiin samentuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | samentuneella | samentuneilla |
| ablatiivi | samentuneelta | samentuneilta |
| allatiivi | samentuneelle | samentuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | samentuneena | samentuneina |
| translatiivi | samentuneeksi | samentuneiksi |
| abessiivi | samentuneetta | samentuneitta |
| instruktiivi | – | samentunein |
| komitatiivi | – | samentuneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | samentunee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
samentunut- | |