Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sankari | sankarit |
genetiivi | sankarin | sankarien sankareiden sankareitten |
partitiivi | sankaria | sankareita sankareja |
akkusatiivi | sankari; sankarin |
sankarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sankarissa | sankareissa |
elatiivi | sankarista | sankareista |
illatiivi | sankariin | sankareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sankarilla | sankareilla |
ablatiivi | sankarilta | sankareilta |
allatiivi | sankarille | sankareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sankarina | sankareina |
translatiivi | sankariksi | sankareiksi |
abessiivi | sankaritta | sankareitta |
instruktiivi | – | sankarein |
komitatiivi | – | sankareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sankari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Sana on johdos verbistä sangata, sankailla ’vastustella, uhmata; esiintyä uhkaavasti; tempoilla’ (vanhastaan ja murteissa sankari-sanalla on myös negatiivisia merkityksiä). Se voi liittyä myös sanoihin sankka, sakea, sangen yms.[2]
|
|
antisankari, elokuvasankari, filmisankari, kansallissankari, naissankari, nimipäiväsankari, nyrkkisankari, oopperasankari, päivänsankari, pöksysankari, revolverisankari, romaanisankari, sankarieepos, sankarihahmo, sankarihauta, sankarihautausmaa, sankarikaupunki, sankarikuolema, sankarimaine, sankarinpalvonta, sankarinäytelmä, sankariosa, sankaripalvonta, sankaripatsas, sankariruno, sankaritarina, sankariteko, sankaritenori, sankarivainaja, sarjakuvasankari, sotasankari, supersankari, syntymäpäiväsankari, tohvelisankari