sarvi
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan sarvi merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan sarvi sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten sarvi sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta sarvi on tässä. Sanan sarvi määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanansarvi määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Impalan sarvet 
Sarvikuonon sarvi 
Etanan sarvet 
Sarvesta tehty shakkinappula 
Juomasarvi 
Afrikan sarvi
Suomi
.svg)
Substantiivi
sarvi (7)
- sorkkaeläimillä päästä kasvava luurakenne, jota ne käyttävät tavallisesti taisteluvälineenä. Onttosarvisten sarvissa on pysyvä luuydin, tohlo, jota sarveistuppi ympäröi. Varsinaisia sarvia on vain sorkkaeläimillä. Monien muiden eläinlajien vastaavasta pään rakenteesta käytetään samaa nimeä.
- hirven sarvet
- Etana, etana, nosta sarves!
- luurakenne, josta sarvi koostuu
- eläimen sarvi juoma-astiana
- Brynhild täytti sarven ja vei sen isälle, joka joi ja ojensi sen vieraalleen.
- mikä tahansa suippo ja kapeneva uloke, erityisesti maantieteessä
- sarven muotoinen leivonnainen
- kuhmu (päässä)
- ... kun he palasivat leikistä, oli yhden ja toisen otsa varustettuna aika sarvella, tai poski ajettuneena simpulaksi. – A. Kivi, Seitsemän veljestä
Ääntäminen
- IPA: /ˈsɑrʋi/
- tavutus: sar‧vi
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sarvi | sarvet |
| genetiivi | sarven | sarvien (sarvein) |
| partitiivi | sarvea | sarvia |
| akkusatiivi | sarvi; sarven |
sarvet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sarvessa | sarvissa |
| elatiivi | sarvesta | sarvista |
| illatiivi | sarveen | sarviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sarvella | sarvilla |
| ablatiivi | sarvelta | sarvilta |
| allatiivi | sarvelle | sarville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sarvena | sarvina |
| translatiivi | sarveksi | sarviksi |
| abessiivi | sarvetta | sarvitta |
| instruktiivi | – | sarvin |
| komitatiivi | – | sarvine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sarve- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
vanha indoeurooppalainen laina[1]
Käännökset
1. sorkkaeläimillä päästä kasvava luurakenne
Liittyvät sanat
Johdokset
- adjektiivit: sarvekas, sarvellinen, sarveton, sarvinen
- substantiivit: sarveinen
Yhdyssanat
hirvensarvi, kupparinsarvi, kuppaussarvi, paimensarvi, poronsarvi, pukinsarvi, pyöränsarvi, runsaudensarvi, sarvijaakko, sarvijäärä, sarvikruunu, sarvikuono, sarvimiina, sarviniekka, sarviorvokki, sarvipää, sarvipöllö, sarvivalas, sarvivälke, tuntosarvi, voisarvi
Idiomit
- ilman sarvia ja hampaita
- Sanasta miestä, sarvesta härkää.
Aiheesta muualla
- sarvi Kielitoimiston sanakirjassa
- sarvi Tieteen termipankissa
- sarvi Suomen etymologisessa sanakirjassa
- sarvi Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
- Artikkelit 979, 980 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 350. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.