sedittelevä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sedittelevä | sedittelevät |
| genetiivi | sedittelevän | sedittelevien (seditteleväin) |
| partitiivi | sedittelevää | seditteleviä |
| akkusatiivi | sedittelevä; sedittelevän |
sedittelevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sedittelevässä | sedittelevissä |
| elatiivi | sedittelevästä | sedittelevistä |
| illatiivi | sedittelevään | seditteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sedittelevällä | sedittelevillä |
| ablatiivi | sedittelevältä | seditteleviltä |
| allatiivi | sedittelevälle | seditteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sedittelevänä | sedittelevinä |
| translatiivi | seditteleväksi | seditteleviksi |
| abessiivi | sedittelevättä | sedittelevittä |
| instruktiivi | – | sedittelevin |
| komitatiivi | – | sedittelevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |