sekoileminen
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sekoileminen | sekoilemiset |
genetiivi | sekoilemisen | sekoilemisten sekoilemisien |
partitiivi | sekoilemista | sekoilemisia |
akkusatiivi | sekoileminen; sekoilemisen |
sekoilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sekoilemisessa | sekoilemisissa |
elatiivi | sekoilemisesta | sekoilemisista |
illatiivi | sekoilemiseen | sekoilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sekoilemisella | sekoilemisilla |
ablatiivi | sekoilemiselta | sekoilemisilta |
allatiivi | sekoilemiselle | sekoilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sekoilemisena (sekoilemisna) |
sekoilemisina |
translatiivi | sekoilemiseksi | sekoilemisiksi |
abessiivi | sekoilemisetta | sekoilemisitta |
instruktiivi | – | sekoilemisin |
komitatiivi | – | sekoilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sekoilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sekoilemis- |
sekoileminen