sekoittunut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sekoittunut | sekoittuneet |
| genetiivi | sekoittuneen | sekoittuneiden sekoittuneitten |
| partitiivi | sekoittunutta | sekoittuneita |
| akkusatiivi | sekoittunut; sekoittuneen | sekoittuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sekoittuneessa | sekoittuneissa |
| elatiivi | sekoittuneesta | sekoittuneista |
| illatiivi | sekoittuneeseen | sekoittuneisiin sekoittuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sekoittuneella | sekoittuneilla |
| ablatiivi | sekoittuneelta | sekoittuneilta |
| allatiivi | sekoittuneelle | sekoittuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sekoittuneena | sekoittuneina |
| translatiivi | sekoittuneeksi | sekoittuneiksi |
| abessiivi | sekoittuneetta | sekoittuneitta |
| instruktiivi | – | sekoittunein |
| komitatiivi | – | sekoittuneine |