sekoittuva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sekoittuva | sekoittuvat |
genetiivi | sekoittuvan | sekoittuvien (sekoittuvain) |
partitiivi | sekoittuvaa | sekoittuvia |
akkusatiivi | sekoittuva; sekoittuvan |
sekoittuvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sekoittuvassa | sekoittuvissa |
elatiivi | sekoittuvasta | sekoittuvista |
illatiivi | sekoittuvaan | sekoittuviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sekoittuvalla | sekoittuvilla |
ablatiivi | sekoittuvalta | sekoittuvilta |
allatiivi | sekoittuvalle | sekoittuville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sekoittuvana | sekoittuvina |
translatiivi | sekoittuvaksi | sekoittuviksi |
abessiivi | sekoittuvatta | sekoittuvitta |
instruktiivi | – | sekoittuvin |
komitatiivi | – | sekoittuvine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | sekoittuva- | |
vahva vartalo | sekoittuva- | |
konsonantti- vartalo |
- |