selittäjä (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | selittäjä | selittäjät |
genetiivi | selittäjän | selittäjien (selittäjäin) |
partitiivi | selittäjää | selittäjiä |
akkusatiivi | selittäjä; selittäjän |
selittäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | selittäjässä | selittäjissä |
elatiivi | selittäjästä | selittäjistä |
illatiivi | selittäjään | selittäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | selittäjällä | selittäjillä |
ablatiivi | selittäjältä | selittäjiltä |
allatiivi | selittäjälle | selittäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | selittäjänä | selittäjinä |
translatiivi | selittäjäksi | selittäjiksi |
abessiivi | selittäjättä | selittäjittä |
instruktiivi | – | selittäjin |
komitatiivi | – | selittäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | selittäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |