selittämä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | selittämä | selittämät |
genetiivi | selittämän | selittämien (selittämäin) |
partitiivi | selittämää | selittämiä |
akkusatiivi | selittämä; selittämän |
selittämät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | selittämässä | selittämissä |
elatiivi | selittämästä | selittämistä |
illatiivi | selittämään | selittämiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | selittämällä | selittämillä |
ablatiivi | selittämältä | selittämiltä |
allatiivi | selittämälle | selittämille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | selittämänä | selittäminä |
translatiivi | selittämäksi | selittämiksi |
abessiivi | selittämättä | selittämittä |
instruktiivi | – | selittämin |
komitatiivi | – | selittämine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |