teonnimi verbistä selkeyttää
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | selkeyttäminen | selkeyttämiset |
| genetiivi | selkeyttämisen | selkeyttämisten selkeyttämisien |
| partitiivi | selkeyttämistä | selkeyttämisiä |
| akkusatiivi | selkeyttäminen; selkeyttämisen |
selkeyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | selkeyttämisessä | selkeyttämisissä |
| elatiivi | selkeyttämisestä | selkeyttämisistä |
| illatiivi | selkeyttämiseen | selkeyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | selkeyttämisellä | selkeyttämisillä |
| ablatiivi | selkeyttämiseltä | selkeyttämisiltä |
| allatiivi | selkeyttämiselle | selkeyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | selkeyttämisenä (selkeyttämisnä) |
selkeyttämisinä |
| translatiivi | selkeyttämiseksi | selkeyttämisiksi |
| abessiivi | selkeyttämisettä | selkeyttämisittä |
| instruktiivi | – | selkeyttämisin |
| komitatiivi | – | selkeyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | selkeyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
selkeyttämis- | |